Kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kuntapaikkojen määrää Jyväskylässä tulisi vähentää

06.11 kaupunginhallituksessa käsittelyssä oli kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kuntapaikkojen määrä. Jyväskylässä kuntapaikat ovat olleet vuodesta 1990 50 kappaletta vuodessa. Tälle vuotta kuntapaikkoja nostettiin 150:een.

Tänään toimialajohtajan työn pohjalta kaupunginjohtajan esitys oli että kuntapaikkojen määrä pidetään 150:ssä valtuustokauden loppuun eli vuoteen 2021. Kuntapaikkojen nostetusta määrästä haluttiin tehdä tulevaksi vuodeksi pysyvä tila.

Muutosesitykseni kaupunginjohtajan esitykseen oli että kuntapaikkoja ei myönnetä ollenkaan vuoteen 2021 saakka. Jälkipuheissa muutosesitystäni luonnehdittiin julmaksi.

Mielestäni esitys oli tarpeellinen ja alla on perusteluni miksi esityksen tein. Kun perusteluitani seuraa loogisesti en näe että on syytä vain pyrkiä vähentämään ongelmia, uhkia tai muita negatiivisia piirteitä liittyen kuntapaikkoihin, vaan tarkoitus on ehkäistä ne. Vähennys olisi ollut esim. jos esitykseni olisi ollut palauttaa kuntapaikkojen määrä 50:een vuodessa.

Kaupunginhallituksessa kukaan ei kannattanut muutoesitystäni joten kaupunginjohtajan esitys piti pintansa. Jätin asiasta eriävän mielipiteen. Alla tosiaan perustelut miksi mielestäni olisi ollut hyvä että kuntapaikkoja ei olisi myönnetty ollenkaan.

1)Kuntapaikoille tulevien henkilöiden taustat, henkilöllisyys ja turvallisuusluokitus tulee olla täysin tiedossa ennen kuntaan sijoittamista. Tulijoilla tulee olla myös paremmat valmiudet selviytyä arjessa(mm. kielitaito, tuntemus Suomen kulttuurista, laista, tavoista, normeista jne.). Näin ei kuitenkaan ole, koska valtion maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut ja tämä heijastuu myös kuntiin. Kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen on järjestetty tehottomasti ja Suomen sisäistä turvallisuutta heikentävästi. Maahanmuuttopolitiikka keskittyy liikaa myös kotouttamiseen vaikka lähtökohtaisesti pakolaiset ja turvapaikanhakijat tulisi kotiuttaa kun tilanne lähtömaassa on muuttunut. Nämä epäonnistumiset eivät saa kaatua kunnan päälle.

2)Esityksessä ei kategorisesti mainita kuntapaikkojen olevan kiintiöpakolaisille vaan että kuntapaikat ovat myös turvapaikanhakijoille. Meillä ei ole mitään tietoa siitä mikä tulee loppujen lopuksi olemaan suhde kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä kuntapaikkojen täyttämisessä. (Esim. kiintiöpakolaislapsiperheitä vai yksintulleita nuoria miehiä)

3)Maahanmuuttopolitiikan epäonnistuminen ja ulkomaalaisten määrä Jyväskylässä on heikentänyt jyväskyläläisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Myös viranomaiset tiedostavat mm. terrorismiin liittyen kuinka tilanne on huonontunut. Ulkomaalaisten määrää Jyväskylässä ei tule lisätä mikäli asia ei ole turvallisuuden kannalta hallinnassa.

4)Kuntapaikkojen täyttämisen ja siihen liittyvän maahanmuuton kokonaiskustannuksia ei tiedetä eikä niitä ole selvitetty. Vaikka taloudelliset tekijät eivät ole kaikista tärkeimpiä tähän asiaan liittyen, tulisi niistä olla kuitenkin selkeä tieto päätöksentekoon liittyen.

5)Jo tällä hetkellä Jyväskylässä olevien maahanmuuttajien kotoutumisessa ja työllistymisessä on ongelmia. Ensisijaista olisi panostettava tällä hetkellä kunnassa jo oleviin pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisiin henkilöihin.

Työni Jyväskylän kaupunginvaltuustossa

05.06.17 oli ensimmäinen valtuusto. Aika pitkälle järjestäytymiskokous. Ryhmien välisten neuvotteluiden hedelmät nuijittiin kiinni. Tulin valituksi kaupunginhallitukseen ainoana perussuomalaisena ja maakuntavaltuustoon yhtenä kolmesta.

Muutama ajatus ryhmien välisistä neuvotteluista, joissa en tosin ollut mukana, mutta sivusta koetin parhaani mukaan kysellä ja seurailla.

Perussuomalaisilla ei vaalituloksen valossa ollut asiassa paljon sanomista. ”Suuret” olikin yhdessä kokoontuneet ja sopineet muiden tilanteesta. PS:lle ei yhtään lautakuntapuheenjohtajuutta ja monesta muustakin jäätiin ulos. Kivinen on tie viedä PS:n omia teemoja eteenpäin, mutta kyllä todellakin koetan!

Muuten neuvotteluista jäi mietityttämään PS:n näkökulmasta kun mielestäni kokonaispoliittisen iskuvoiman kustannuksella paikkaa annettiin vähän niin kuin kaverille. Mutta toin kantani esille kokouksessa ja olisin itse ennemmin maksimoinut poliittisen vaikutusvallan(kuntalaisten mandaatin) kuin että mahdollisimman moni saa paikan jostakin elimestä. Tätä oikeastaan ehdotinkin. Mutta kait sen voi nähdä laajennettuna vaikuttamisen kenttänä tms.

On hyvä pitää mielessä että paljon on uutta asiaa ja opittavaa, mutta nurkkia pitkin en aio kulkea, vaan omilla ja puolueen teemoilla eteenpäin. Tästä se lähtee!

Perussuomalaisten puheenjohtajavalinta 2017 – Perussuomalaisten on palattava juurilleen

Poliittisten puolueiden kehityskaari menee usein niin, että parlamentaarisen vallan kasvaessa puolue muuttuu. Valtakeskittymä mihin puolue on mennyt mukaan pyrkii sulauttamaan poliittisen puolueen osaksi itseään. Tässä sulattamisessa on omat vaaransa puolueelle ja sen arvomaailmalle sekä aatteelle. Perussuomalaiset ovat nyt tässä muutoksessa parhaillaan.

Historiassaan perussuomalaiset ovat sanoneet olevansa jotakin muuta kuin vanhat puolueet. Tämä on hyvä periaate. Vanhoilla puolueilla viitataan juurikin niihin puolueisiin, jotka ovat valtakeskittymän sisällä, konsensuspolitiikan kehdossa. Nämä vanhat puolueet ovat jossakin vaiheessa kehityskaartaan olleet tilanteessa jossa valtakeskittymä on sulauttanut ne itseensä. Tämä muutos ei ole ollut useinkaan hyväksi puolueen perusteille ja arvoille. Usein puolueet ovat kuin vaate väärässä pesuohjelmassa, jossa valtakeskittymän koneisto on tehnyt ne haaleaksi. Punainen on tullut vaaleanpunaiseksi, vihreä on tullut vaaleanvihreäksi ja sinivalkoinen on tullut sinikeltaiseksi.

Mikäli Perussuomalaiset haluaa olla oikea vaihtoehto vanhoille puolueille, niin perussuomalaisten ei pidä antaa valtakeskittymän pestä itsestään pois perusteitaan, eli perussuomalaista aatetta! Perussuomalaisten huono muutos on mahdollista vielä pysäyttää. Ja olennaista on myös se että jos puolue ei anna valtakeskittymän muuttaa itseään, silloin sillä on mahdollisuus muuttaa valtakeskittymää. Näin käynnistyy se oikea muutos, muutos mitä perussuomalaiset ja heidän äänestäjänsä haluavat ja se on se mitä he ovat tilanneet. Tämä on mahdollista jos Perussuomalaiset palaa juurilleen!

Perussuomalaisten juurilleen palaaminen tarkoittaa sitä että perussuomalaiset eivät muuta perusarvojaan, aatettaan eikä perustavoitteitaan sen vuoksi että perussuomalaiset sopeutuisivat valtakeskittymään. Perussuomalaiset eivät muuta itseään “kelvatakseen” valtakeskittymälle. Perussuomalaisten kannatus on tullut suurelta osin EU-politiikasta ja maahanmuuttopolitiikasta. “Missä EU siellä ongelma”. ”Maahanmuuttajien on sopeuduttava Suomeen, Suomen ei tule sopeutua maahanmuuttajiin.” Nämä ovat hyviä mottoja, lausahduksia, mutta ne ovat enemmänkin. Ne ovat perussuomalaisten peruspolitiikkaa – vaikka perussuomalaisilla on toki muitakin tärkeitä teemoja. Olennaista on että tämä on Perussuomalaisten peruspolitiikkaa johon tulee palata.

Tänä päivänä sanoisin: “Ero Euroopan Unionista”, “Ei monikulttuurisuudelle” ja “Järkeä maahanmuuttopolitiikkaan”. En tässä kokonaisuudessaan käy läpi Perussuomalaisten poliittista ohjelmaa, totean kuitenkin että perussuomalaisten peruspolitiikka on hyvä kokonaisuus. Perussuomalaisten peruspolitiikka vain pitää palauttaa sellaiseksi siltä osin kuin sitä on vallan porteilla menty muuttamaan.

 

Perussuomalaisten puheenjohtajavalinta 2017 – Puolue koostuu ihmisistä

Kuten muutkin organisaatiot, puolue koostuu ihmisistä. Se kuinka hyvä ja toimiva organisaatio on riippuu paljon siitä millaisia ihmisiä siinä on. Kun poliittinen puolue alkaa saada valtaa ja sitä kautta erilaisia uusia mahdollisuuksia avautuu organisaation jäsenille, niin tämä tilanne voi muuttaa organisaation yksilöitä ja vetää mukaan opportunisteja. Näin tapahtuu kaikille eri puolueiden organisaatioille. Kuinka paljon näin tapahtuu, se riippuu muun muassa äänestäjien valppaudesta ja oivalluksesta, kuten myös yksilöiden rohkeudesta ja toimintaperiaatteista. Myövätkö ratkaisevassa asemassa olevat arvonsa ja kannattajansa vai pitävätkö he arvo- ja periaate pääomaansa? Onko heillä sitä koskaan ollutkaan?

Kuten eivät usein puolueetkaan, niin eivät myöskään sen johto ja muut henkilöt halua menettää saavutettuja etujaan tai näköpiirissä olevia etuja, vaikka sen vuoksi puolue ja he itsekin menettäisivät perusteensa. Ja ilman hyvää peruskiveä, rakennelma on hutera ja altis muuttumaan joksikin muuksi miksi sen piti tulla. Arkkitehtien perusidea siitä millainen rakennuksen piti olla, ei voi toteutua ilman hyvää ja vankkaa peruskiveä. Eikä ilman oikeanlaisia rakentajia.

Puolueen puheenjohtaja on perussuomalaisissa tehnyt loistavaa työtä että Perussuomalaiset on tullut niinkin pitkälle mitä se on tänä päivänä. Perussuomalaiset ei ole kuitenkaan yksi henkilö tai kourallinen henkilöitä. Perussuomalaiset on aate. Henkilöt toteuttavat aatetta ja aate on toiminnan ohjenuora. Siinä on eräs peruskivi ja tätä peruskiviä organisaation henkilöiden on vaalittava tekivät organisaation ylemmän tai alemman tason jäsenet mitä ratkaisuja tahansa, niin vallan porteilla kuin muuallakin.

 

Perussuomalaisten puheenjohtavalinta 2017 – Sopivuuteni puheenjohtajaksi

Olen perehtynyt yhteiskunnallisiin asioihin ja ollut niistä kiinnostunut noin 15 vuoden ajan. Tähän aikaan sisältyy myös kiinnostukseni ja opiskeluni filosofian parissa. Vuonna 2015 julkaisin kirjan Miksi minusta tuli kansallismielinen. Yhteiskunnallis-filosofisessa kirjassa kuvaan sitä ajatuksellista ja mielipiteellistä tietä jonka kautta olen tullut kansallismieliseksi.

Poliittisessa toiminnassa tehokkaan ja varman toiminnan edellytys on syvempi tietämys ja kokemuksellisen tason yhteys niihin asioihin jotka ovat poliittisen toiminnan keskiössä. Syvällisemmällä tietämisellä en tarkoita pelkästään mitään ensyklopedista tietomäärää, vaan omalla kokemuksellisellakin tasolla toteutuvaa ymmärrystä ja tietämystä siitä miksi henkilö toteuttaa poliittisen puolueensa arvoja ja ajaa puolueensa tavoitteita.

Poliittiseen toimintaan liittyen perussuomalaisuuteen kuuluu olennaisena osana kansallismielisyys ja sen syvällisempi oivaltaminen. Mitä kansallismielisyys on? Miksi olen kansallismielinen? Miksi on hyvä olla kansallismielinen? Näihin kysymyksiin tehokkaaseen toimintaan haluavan perussuomalaisen on pystyttävä vastaamaan oman olemisensa tasolla, eikä vain pelkästään tiedollisella tasolla. Ja kun yksilön perusteet liittyen poliittiseen toimintaan ovat kohdallaan hän voi tähän pohjaan nojautuen tehdä päivittäisessä toiminnassaan hyviä poliittisia ratkaisuja.

Kirjan kirjoittamisen prosessi oli minulle paljon antava kokemus. Ajatusten kokoaminen kirjan kansien väliin selvensi minulle yhä enemmän miksi olen kansallismielinen ja miksi haluan toimia puolueessa joka on kansallismielinen. Joissakin hankalissakin poliittisissa tilanteissa ja valinnoissa olen voinut nojautua tähän käsitykseeni ja kokemuksellisen tason oivaltamiseen. Se on tuonut tarvittavaa varmuutta ja selvennystä miten toimia. Tämä on vahvuuteni myös tulevaisuudessa kun toimin poliittisessa yhteydessä ja muutenkin.

Tiedän omat lähtökohtani liittyen Perussuomalaiset rp:n puheenjohtajuuteen. Minulla on vahvuuksia ja minulla on paljon opittavaa. Olisi suurudenhullua olla tiedostamatta tätä. Joku voisi sanoa että minulla tulisi olla enemmän kokemusta valtakunnan politiikasta, poliittisesta pelistä jne. Mielestäni perussuomalaiset eivät tarvitse sliipattua poliittista peliä pelaavaa kukkopoikaa, vaan henkilön joka haluaa toimittaa sen tilauksen Suomen kansalle minkä kansa on perussuomalaisilta tilannut.

On selvää että puolueen puheenjohtaja tarvitsee monenlaisia taitoja ollakseen hyvä poliittinen johtaja. Selvä ja vankka henkilökohtainen tietämys miksi johtaja itse on kansallismielinen, on tärkeää. Paljon on myös konkreettista käytännön johtamista. Kauppatieteen opintoni pääaineena johtaminen on antanut minulle tietoa ja näkemystä johtamisen käytännöstä. Pienemmät ja isommat organisaatiot hyötyvät paljon jos sen johtajalla on perusasiat hallussa liittyen johtamiseen ja johtajuuteen. Kandidaatin tutkielmani tein muutosjohtamisesta ja poliittiset puolueet ovatkin alati muutosvoimien alla, vaikka niiden tuleekin säilyttää perusarvopohjansa.

Perusuomalaisten Nuorten piiripuheenjohtajuudesta on pitkä siirtyminen puolueen johtamiseen. Kuitenkin aikani Keski-Suomen Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajana ja aiemmin toiminnanjohtajana on omalla tasollaan antanut minulle näkemystä myös käytännössä mitä poliittisen organisaation johtaminen on. Puolueessa toimimisesta olen saanut kokemusta esim. Perussuomalaisten Keski-Suomen piirihallituksen jäsenenä ja Jyväskylän Perussuomalaisten hallituksen jäsenenä. Tärkeää ja ehkä arvokkainta on kuitenkin kokemus kentältä, luottamustoimien ulkopuolelta.

Tiedän että hyvä johtaja on todella tärkeä osa joukkuetta ja sen menestyksekästä toimintaa. Johtaja on yksi osa kokonaisuutta, jossa useilla eri toimijoilla on omat toimenkuvansa. Kun kaikki tietävät toimenkuvansa ja minne koko joukkue on menossa sekä toimivat hyvin yhdessä niin menestyksekkäälle toiminnalle on loistavat edellytykset.