Kun teollinen vallankumous ja nationalismi levisivät Euroopassa, myös muut valtiot halusivat saada siirtomaita. Niiden avulla ne voisivat kasvattaa teollisuuttaan ja osoittaa omaa voimaansa. 1800-luvun lopulla Euroopan valtiot alkoivat kilpailla siitä, kenellä on eniten siirtomaita.
Miten eurooppalaiset hankkivat siirtomaita?
Siirtomaavalta käynnistyi pikkuhiljaa eurooppalaisten ensin perustaessa siirtokuntia eri alueille. Alkuun heillä ei ollut voimavaroja valloittaa alueita, joten alkuperäisasukkaiden kanssa käytiin kauppaa. Vähitellen kaupankäynti muuttui riistoksi, ja lopulta siirtokuntien kasvaessa alueiden alistamiseksi.
Milloin oli imperialismin aikakausi?
David Strang (2000) erottaa toisistaan kolonialistisen eli siirtomaa-ajan (engl. colonial period, n. 1500–1830) ja sitä seuranneen imperialistisen aikakauden (n. 1880–1960-l.).
Mikä on siirtomaa aika?
Siirtomaakausi kesti 1500-luvulta aina 1900-luvun puoliväliin asti, jolloin suuri osa maailmaa oli eurooppalaisten siirtomaavaltojen hallinnassa. Etenkin vuosien 1871–1914 välistä aikakautta pidetään varsinaisena siirtomaaimperialismin aikakautena.
Milloin kolonisaatio alkoi?
Kolonisaatio tapahtui pääosin vuosien 1880–1914 välillä.
Kenellä oli eniten siirtomaita?
Eniten siirtomaita oli Isolla-Britannialla ja Ranskalla. Myös suurvallaksi noussut Saksa valloitti siirtomaita. Imperialismi aiheutti riitoja Euroopan valtioiden välille. Esimerkiksi Ranska olisi halunnut valloittaa koko Pohjois-Afrikan itä – länsi-suunnassa.
Miten imperialismi näkyy nykyään?
Monien Afrikan valtioiden talouden rakenne ja yhteiskunta ovat vielä nykyäänkin samankaltaisia kuin imperialismin aikana. Afrikasta viedään ulkomaille raaka-aineita ja jalostamattomia maataloustuotteita, kuten kahvipapuja. Suuret monikansalliset yhtiöt maksavat niistä vain vähän viljelijöille.
Miten eurooppalaiset perustelivat Afrikan valloituksen?
Syitä siirtomaiden hankintaan:
Siirtomaiden valloitus toi ”kunniaa” suurvaltojen välisessä kamppailussa. Siirtomaat toimivat kaupankäynnin tukikohtina. Siirtomaista saatiin markkinoita tuotteille ja raaka-aineita teollisuudelle. Siirtomaista saatiin elintarvikkeita Euroopan kasvavalle väestölle.
Miten imperialismi ilmeni Aasiassa?
Ennen teollista vallankumousta itämaisten hyödykkeiden tarve oli eurooppalaisen imperialismin pääsyynä. Tämän vuoksi eurooppalaisten läsnäoloa Aasiassa tarvittiin lähinnä kaupankäynnin suojaamiseen ja sen tehostamiseen. Teollistumisen myötä myös luonnonvarojen kysyntä Euroopassa kasvoi.
Onko Suomi ollut siirtomaa?
Suomella ei ole koskaan ollut siirtomaita, mutta ajatus niistä ei ollut vieras. Suomalainen yliopistoväki tavoitteli 1920-luvulla Ambomaata Suomelle siirtomaaksi. Siirtomaiden itsenäistyminen tapahtui useassa vaiheessa.
Mitä on Uuskolonialismi?
Uuskolonialismi tai neokolonialismi tarkoittaa länsimaiden harjoittamaa kehitysmaiden hallintaa taloudellista hyötyä varten. Termin otti käyttöön Ghanan ensimmäinen presidentti ja panafrikanisti Kwame Nkrumah.
Mitä haittaa siirtomaa ajasta on ollut Afrikalle?
Siirtomaakausi aiheutti afrikkalaisille kulttuureille kauaskantoisia ongelmia, muun muassa maantieteellistä hajaannusta ja poliittista sekä taloudellista alistamista. Lisäksi Afrikan maiden riisto ja häikäilemätön hyväksikäyttö oikeutettiin yleensä ”valkoisen miehen taakalla”.
Miksi Afrikan luonto on niin monimuotoista?
Pleistoseenin lopun joukkotuho vaikutti Afrikassa vähemmän kuin muissa maanosissa. Osittain tämän vuoksi Afrikka onkin tullut tunnetuksi monimuotoisesta eläimistöstään. Siellä on maailman muihin alueisiin verrattuna huomattavan paljon suurikokoisia eläimiä, varsinkin nisäkkäitä.
Mitä tarkoittaa Kolonisaatio?
Kolonisaatio on laajamittaista väestön siirtymistä, jossa siirtolaiset säilyttävät vahvat yhteydet omaan tai esivanhempiensa entiseen maahan, mikä antaa heille merkittäviä etuoikeuksia uuden alueen muihin asukkaisiin nähden.
Mitä Afrikalle tapahtui 1800-luvun lopulla?
1500-luvulla koko Pohjois-Afrikka Marokkoa lukuun ottamatta joutui Osmanien valtakunnan alaisuuteen. 1800-luvulla se kuitenkin menetti nämä alueet eurooppalaisille siirtomaavaltiolle ja lopulta viimeisenkin afrikkalaisen alueensa, Libyan Italialle vuonna 1912.