Miksi Soiden Suojelu On Tärkeää?

Suot eivät ole mitään joutomaita, vaan tärkeitä ekosysteemipalvelujen tuottajia. Ne ovat hiilen varastoja ja -nieluja, vesien virtausten säätelijöitä, perinteisten luonnonantimien ja voimakkaiden elämysten tuottajia sekä monimuotoisuuden ylläpitäjiä.

Miksi soita kuivataan?

Ojitus on ojien kaivamista kostean alueen kuivaamiseksi. Maataloudessa ojituksen tarkoituksena on kasvualustan ja kantavuuden parantaminen. Suomessa sen päätarkoituksena kuivata pelto mahdollisimman nopeasti kylvökuntoon. Ojitus voidaan jakaa perus- ja paikallisojitukseen.

Mihin soita voidaan käyttää?

Suomen soilta nostetaan turvetta pääasiassa energiakäyttöön. Biologisesti turve on uusiutuvaa, mutta energianlähteenä luokitellaan uusiutumattomiin hitaan uusiutumisen vuoksi. Ennen turpeen nostoa suon kasvillisuus raivataan ja suot ojitetaan ja tasoitetaan turpeen kuivattamista varten.

Mitä hyötyä on suosta?

Ihminen on hyödyntänyt soita monin tavoin

Myös energiaturpeen ja kasvuturpeen tuottamisesta saadaan taloudellista hyötyä. Soiden suojelussa on ollu tavoitteena säilyttää meille tyypilliset suoyhdistymätyypit. Natura-ohjelmaan on Suomessa sisällytetty soiden suojeluohjelmassa ja kansallispuistoissa olevat suot.

Mitä eroa on metsällä ja suolla?

Suo ja metsä poikkeavat melko paljon toisistaan. Niiden tärkein ero on piilossa kasvien alla: metsän maaperä on kivennäismaata, kun taas suon maalaji on turve. Päältä päin metsän ja suon eron huomaa parhaiten kasvillisuudesta.

Miksi Soita ennallistetaan?

Ennallistaminen käynnistää ojitetun suon palautumisen kohti luonnontilaa. Ojituksessa suo on kuivattu. Tavoitteena on ollut muuttaa luonnontilainen suo kasvuisaksi metsämaaksi. Vedenpinnan laskiessa suoturve kuivuu ja alkaa hitaasti hajota.

Miten soita ennallistetaan?

Soita ennallistetaan eli palautetaan kohti luonnontilaa ojia tukkimalla ja patoamalla. Vesiä ohjataan uudelleen ja poistetaan ojituksen seurauksena kasvanutta ylimääräistä puustoa. Näin palautetaan suota alkuperäiseen tilaan ja luodaan edellytykset suolajistolle palata alueelle.

Miten suo on syntynyt?

Taustaa: Suo voi syntyä silloin, kun tietylle paikalle tulee kosteutta enemmän kuin sitä haihtuu tai virtaa pois. Usein suo syntyy esim. lammen tai järven kasvaessa umpeen. Vesikasvit peittävät ensin rantavedet kasvaen lopulta peittämään koko veden pinnan.

See also:  Mitä Tähdet Ja Raidat Merkitsevät Yhdysvaltain Lipussa?

Miksi Suomessa on runsaasti soita?

Suomi on pinnanmuodoiltaan suhteellisen tasainen maa, jonka ilmasto on viileän kostea. Vettä sataa enemmän kuin haihtuu. Lisäksi Suomessa on viimeisen jääkauden jäljiltä paljon erikokoisia altaita ja painanteita, joihin vettä ja kosteutta voi kertyä. Näistä syistä Suomessa on paljon soita, liki kolmannes maa-alasta.

Miten määritellään suo?

Geologiassa suo määritellään suokasvien maatumisesta muodostuneeksi turvekerrostumaksi, jonka paksuus on yli 30 senttimetriä, pinta-ala vähintään 20 hehtaaria ja tuhkapitoisuus alle 40 %.

Mitä kasveja suolla on?

Luettelo Suomen suokasveista

  • rahkasammalet.
  • muurain eli lakka eli hilla.
  • isokarpalo.
  • pikkukarpalo.
  • suokukka.
  • kihokit.
  • suopursu.
  • tupasvilla.
  • Mitä lintuja on suolla?

    Suolla eläviä lintulajeja ovat esimerkiksi kurki, niittykirvinen, metsähanhi, liro ja keltavästäräkki. Pohjois-Suomen soilla on runsaammin lintuja kuin Etelä-Suomen soilla. Avosoilla elää eri lintulajeja kuin puustoisilla soilla.

    Mikä on Suomen yleisin Suotyyppi?

    Metsäekologia
    Metsäekologian perusteet 1
    Suotyypit
    Räme
    Korpi

    Mitä eri Suotyyppejä on?

    Suomessa esiintyvät lukuisat suotyypit ryhmitellään kuudeksi päätyyppiryhmäksi. Ne ovat korvet, luhdat, lähteiköt/lähdesuot, rämeet, nevat ja letot. Lisäksi tavataan näiden yhdistelmiä, ns. yhdistelmätyypin soita.

    Voiko suolle hukkua?

    Suolla on voinut olla rautakautinen uhrilähde, josta on löydetty vainajien luita ja jumalille tarkoitettuja arvoesineitä. Suomessa on perinteisesti varoiteltu lapsia suonsilmäkkeestä, jonne voi hukkua helposti. Suotutkija Teemu Tahvanainen Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta jarruttelee hurjinta pelkoa.

    Mitä kuolleista kasveista muodostuu suolla?

    Suot ovat kosteita ekosysteemejä, joissa hajoamatta jäävästä, kuolleesta kasviaineksesta syntyy turvetta. Luonnontilaisessa suossa turvekerros kasvaa ajan myötä. Suomessa tuo paksuuntumisen nopeus on keskimäärin 0,5 mm vuodessa.

    Leave a Reply

    Your email address will not be published.