Naisten uimavuoro onkin mamuvuoro

Viime viikon perjantaina Jyväskylässä pyörähti käyntiin uimahallissa ja kuntosalilla naistenvuoro, eli miehet kammettiin ulos liikuntapaikasta naistenvuoron alkaessa. Mutta naistenvuoro onkin paljastumassa mamuvuoroksi.

Naistenvuoron esitteessä lukee: ” Uima-asuksi käy tavallisen uimapuvun lisäksi burkini tai märkäpuku”. Aika yllätävä veto uimahallilta, jossa uimashortsitkin ovat olleet kielletyt. Nyt onkin sallittua sitten pulikoida kokovartalon peittävässä asussa. No, ei ole ensimmäistä kertaa kun yleisiä sääntöjä venytetään huolella silloin kun kyseessä ovat ”kunniakansalaiset”, eli maahanmuuttajat.

En tässä edes puutu mahdolliseen sukupuolten väliseen tasa-arvo-ongelmaan. Totean vain että kyllä pienemmistäkin epäkohdista jaksetaan numero tehdä jos sukupuolet ovat asetelmassa toisin päin.

Kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien tasa-arvoisen kohtelun kannalta asia kiinnosti kuitenkin sen verran, että sukelsin asiassa syvemmälle ja ajattelin kaupungin suunnalta selvittää mistä on kysymys. Selvisi että todellakin maahanmuuttajien mukaan saaminen ja ”aktivoiminen” oli taustamotiivina naistenvuoron toteutumiselle.

Sen lisäksi että kantasuomalaiset miehet saavat jupisten ja tukkamärkänä väistyä naistenvuoron tieltä, niin myös miesuimavalvojat joutuvat vaihtamaan työvuoronsa niin, etteivät he ole töissä naistenvuoron aikana. Lisää säätämistä ja kustannuksia?

Alkaa pahasti vaikuttamaan tietyn uskonnon edustajien erityiskohteluvaatimuksilta. Kyllä, näin myös täällä pakkasen ja viiman keskellä pitää saada mahdollisimman kotoinen hamam. Väliäkö sillä, että kyseessä on kuitenkin verovaroin kustannettu julkinen tila.

Ei ole uutta että maahanmuuttajilla on erilaisia ohituskaistoja suhteessa kantasuomalaisiin. Nyt vain Jyväskylän kaupunki on ottanut vähän hienostuneemmat keinot käyttöön ja verhonnut burkhamaisesti maahanmuuttajavuoron naistenvuoroksi. Vaikka tämän isommasta asiasta ei ole kysymys, niin kait kunnan toimielimissä rupeaa olemaan jonkinlaista käsitys siitä että jatkuvat oman kansan upottaminen alkaa nostattaa aaltoja, joten tarvitaan vähän hienostuneempia keinoja tehdä maahanmuuttajien olo kotoisammaksi.

Oikea tapa olisi kuitenkin kertoa maahanmuuttajille mitkä tavat meillä on Suomessa ja jos niiden mukaan ei parane toimia, niin sitten pitää otta vauhtia suomalaisista perinteistä ja kokeilla kylpemistä kotona vaikkapa saavissa.

Useat kunnat ja valtionjohto on kuitenkin valinnut toisen tien ja monikulttuurisuusrekan rymistellessä tätä tietä pitkin tulee väkisinkin mieleen SDP:n ex-ministerin ja – kansanedustajan Arja Alhon vastausmaahanmuutto- ja monikulttuurisuuskriittisille vuodelta 2009: ” Lopettakaa nyt tuo uikuttaminen islamin hyökyaallosta ja opetelkaa uimaan! ”

 

Kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kuntapaikkojen määrää Jyväskylässä tulisi vähentää

06.11 kaupunginhallituksessa käsittelyssä oli kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kuntapaikkojen määrä. Jyväskylässä kuntapaikat ovat olleet vuodesta 1990 50 kappaletta vuodessa. Tälle vuotta kuntapaikkoja nostettiin 150:een.

Tänään toimialajohtajan työn pohjalta kaupunginjohtajan esitys oli että kuntapaikkojen määrä pidetään 150:ssä valtuustokauden loppuun eli vuoteen 2021. Kuntapaikkojen nostetusta määrästä haluttiin tehdä tulevaksi vuodeksi pysyvä tila.

Muutosesitykseni kaupunginjohtajan esitykseen oli että kuntapaikkoja ei myönnetä ollenkaan vuoteen 2021 saakka. Jälkipuheissa muutosesitystäni luonnehdittiin julmaksi.

Mielestäni esitys oli tarpeellinen ja alla on perusteluni miksi esityksen tein. Kun perusteluitani seuraa loogisesti en näe että on syytä vain pyrkiä vähentämään ongelmia, uhkia tai muita negatiivisia piirteitä liittyen kuntapaikkoihin, vaan tarkoitus on ehkäistä ne. Vähennys olisi ollut esim. jos esitykseni olisi ollut palauttaa kuntapaikkojen määrä 50:een vuodessa.

Kaupunginhallituksessa kukaan ei kannattanut muutoesitystäni joten kaupunginjohtajan esitys piti pintansa. Jätin asiasta eriävän mielipiteen. Alla tosiaan perustelut miksi mielestäni olisi ollut hyvä että kuntapaikkoja ei olisi myönnetty ollenkaan.

1)Kuntapaikoille tulevien henkilöiden taustat, henkilöllisyys ja turvallisuusluokitus tulee olla täysin tiedossa ennen kuntaan sijoittamista. Tulijoilla tulee olla myös paremmat valmiudet selviytyä arjessa(mm. kielitaito, tuntemus Suomen kulttuurista, laista, tavoista, normeista jne.). Näin ei kuitenkaan ole, koska valtion maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut ja tämä heijastuu myös kuntiin. Kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen on järjestetty tehottomasti ja Suomen sisäistä turvallisuutta heikentävästi. Maahanmuuttopolitiikka keskittyy liikaa myös kotouttamiseen vaikka lähtökohtaisesti pakolaiset ja turvapaikanhakijat tulisi kotiuttaa kun tilanne lähtömaassa on muuttunut. Nämä epäonnistumiset eivät saa kaatua kunnan päälle.

2)Esityksessä ei kategorisesti mainita kuntapaikkojen olevan kiintiöpakolaisille vaan että kuntapaikat ovat myös turvapaikanhakijoille. Meillä ei ole mitään tietoa siitä mikä tulee loppujen lopuksi olemaan suhde kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä kuntapaikkojen täyttämisessä. (Esim. kiintiöpakolaislapsiperheitä vai yksintulleita nuoria miehiä)

3)Maahanmuuttopolitiikan epäonnistuminen ja ulkomaalaisten määrä Jyväskylässä on heikentänyt jyväskyläläisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Myös viranomaiset tiedostavat mm. terrorismiin liittyen kuinka tilanne on huonontunut. Ulkomaalaisten määrää Jyväskylässä ei tule lisätä mikäli asia ei ole turvallisuuden kannalta hallinnassa.

4)Kuntapaikkojen täyttämisen ja siihen liittyvän maahanmuuton kokonaiskustannuksia ei tiedetä eikä niitä ole selvitetty. Vaikka taloudelliset tekijät eivät ole kaikista tärkeimpiä tähän asiaan liittyen, tulisi niistä olla kuitenkin selkeä tieto päätöksentekoon liittyen.

5)Jo tällä hetkellä Jyväskylässä olevien maahanmuuttajien kotoutumisessa ja työllistymisessä on ongelmia. Ensisijaista olisi panostettava tällä hetkellä kunnassa jo oleviin pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisiin henkilöihin.