L-Monos%-arvo ilmoittaa monosyyttien osuuden valkosoluista. L-Monos%-tutkimus on osa leukosyyttien erittelylaskentaa (B-Diffi), joka puolestaan on osa täydellisen verenkuvan tutkimista. Leukosyyttien erittelylaskenta on syytä tehdä silloin, kun leukosyyttien määrä veressä on koholla.
Mikä on Lymfosytoosi?
Mikä on lymfosytoosi (korkea lymfosyyttiarvo)?
Lymfosytoosi eli lymfosyyttien normaalia suurempi määrä liittyy yleensä kroonisiin infektioihin. Lymfosyyttiarvot ovat koholla myös juuri sairastetun infektion jälkeen.
Mitä kuuluu laajaan Verenkuvaan?
TVK eli täydellinen verenkuva on useita osatutkimuksia sisältävä tutkimus, jossa mitataan veren hemoglobiinipitoisuus ja lasketaan verisolut: valkosolut (leukosyytit), punasolut (erytrosyytit) ja verihiutaleet (trombosyytit).
Mitä tarkoittaa Monosyytti?
Monosyytti on veressä kiertävä valkosolu, joka erikoistuu kudoksiin mennessään makrofagiksi. Makrofagi ei voi enää palata verenkiertoon. Makrofagi fagosytoi kudoksissa mikrobeja. Lisäksi se voi toimia antigeenien esittelijänä ja tuhota kuolleiden solujen jäänteitä.
Mitä jos on liikaa valkosoluja?
Valkosolut suojaavat elimistöä. Ne lisääntyvät tulehduksen aikana. Tutkimalla, mitkä valkosolut ovat lisääntyneet, saadaan vihje tulehduksen aiheuttajasta. Poikkeava valkosolumäärä voi myös olla merkki verisyövästä.
Mitä on Lymfosyytit?
Imusolut eli lymfosyytit ovat elimistössä esiintyviä soluja ja kuuluvat valkosoluihin eli leukosyytteihin. Ne osallistuvat immuunivasteeseen ja pitävät yllä spesifisen eli valikoivan immuunijärjestelmän toimintaa. Solupintansa antigeenireseptorien avulla imusolut tunnistavat elimistössä kohtaamiaan antigeeneja.
Mitä verikokeessa mitataan?
Perusverenkuva (B-PVK/ B-PVKT) sisältää useita verestä tehtäviä tutkimuksia, joita ovat esimerkiksi hemoglobiini (B-Hb), punasolujen määrä (B-Eryt), valkosolujen määrä (B-Leuk), hemoglobiinin määrä punasoluissa (E-MCH), punasolujen koko (E-MCV) ja punasolujen koon vaihtelu (E-RDW).
Mitä asioita verinäytteestä saadaan selville?
Sitä voidaan käyttää epäiltäessä tulehduksia tai yleissairauksia. Pieni verenkuva voidaan ottaa myös esimerkiksi terveystarkastusten yhteydessä. Tutkimuksessa katsotaan hemoglobiini, veren puna- ja valkosolujen sekä verihiutaleiden määrä. Hemoglobiinin (B-Hb) viitearvo on miehillä 134–167 g/l ja naisilla 117–155 g/l.
Mikä on Diffi?
Leukosyyttien erittelylaskenta (B-Diffi)
Leukosyyttien eli valkosolujen erittelylaskenta selvittää eri valkosolulajien määrän veressä. Laskennassa mitataan sekä solujen absoluuttiset määrät että prosenttiosuudet. Erittelylaskenta on syytä tehdä silloin, kun valkosolujen määrä on selvästi suurentunut.
Miten valkosolut toimivat?
Valkosolut eli leukosyytit ovat verisoluja, jotka osana immuunijärjestelmää auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja. Kaikki valkosolut ovat muodostuneita ja johdettuja luuytimen multipotenteista soluista, jotka tunnetaan hematopoieettisina kantasoluina.
Mikä on B Erblast?
Uudet verenkuvalaitteet laskevat punasolujen esiasteet (erytroblastit), jotka vastataan jatkossa rutii- nisti osana TVK-tutkimuksen koneellista erittelylaskentaa (lyhenne: B -Erblast, yksikkö: x109/l). Mikäli erytroblasteja ei verinäytteessä todeta, vastataan tulokseksi nolla.
Mitä tarkoittaa e Rdw?
Punasolujen koon vaihtelu (E-RDW)
RDW (Red cell Distribution Width) kuvaa punasolujen koon vaihtelua. Normaalisti punasolut ovat varsin tasakokoisia. Joissakin veritaudeissa, muun muassa joissakin anemioissa punasolujen koko vaihtelee huomattavasti. RDW-luku kuvaa vaihtelun määrää.
Mikä aiheuttaa leukosyyttien nousun?
Leukosyyttien määrä suurenee monissa sairauksissa. Elimistö lisää valkosolujen tuotantoa erityisesti bakteeritulehduksissa. Muita tavallisia syitä leukosyyttiarvojen kohoamiseen ovat nuhakuume, influenssa ja muut virustaudit sekä allergiat. Merkittävää valkosolujen määrän nousua esiintyy useissa leukemiatyypeissä.
Mitä tarkoittaa Leukosyytit koholla?
Suurentunutta valkosolujen määrää nimitetään leukosytoosiksi. Luku saattaa melko helposti nousta tasolle 20–30. Hieman koholla olevat arvot ovat yleisiä. Raskaus, psyykkiset tunnekokemukset (stressi, viha, kipu, pelko, ilo), ateriointi, tupakointi tai tablettikortisonikuuri voivat nostaa arvoja lievästi.
Mitä valkosolujen määrä kertoo?
Valkosoluja tarvitaan elimistön puolustukseen bakteereita ja muita pöpöjä vastaan. Jos solujen määrä on hyvin pieni, sairastutaan herkemmin infektioihin, niiden kulku on rajumpi ja hoito vaikeaa.