Pienikin säteilyannos lisää syöpäriskiä hieman. Lyhyen ajan kuluessa saatu suuri säteilyannos voi tuhota paljon soluja ja aiheuttaa säteilysairauden, paikallisen vamman tai sikiövaurion. Elävään kudokseen imeytynyt säteily käynnistää fysikaalisia ja kemiallisia reaktioita, jotka aiheuttavat biologisia muutoksia.
Miten tulisi käyttäytyä jos ydinonnettomuus tapahtuisi?
Jos ydinvoimalaitoksessa tapahtunut onnettomuus aiheuttaa säteilyvaaran, evakuoidaan voimalaitoksen lähialue viiden kilometrin etäisyydellä. Ihmiset siirretään tällöin pois alueelta hyvissä ajoin ennen radioaktiivisten aineiden pääsyä ympäristöön.
Mistä ihmisen saama säteily on peräisin?
Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisia altistavasta ionisoivasta säteilystä on peräisin radonista ja eniten sille altistutaan kodeissa. Sisäilman radonista on peräisin 4 mSv säteilyannos vuodessa. Noin 1,1 mSv säteilyannoksesta aiheutuu muusta kuin sisäilman radonista peräisin olevasta luonnon taustasäteilystä.
Mitä kahta lajia radioaktiivisuutta on?
Mitä radioaktiivisuus on?
Mitä on radioaktiiviset aineet?
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi. Prosessissa vapautuu ionisoivaa säteilyä, joka on hajoamisesta riippuen joko sähkömagneettista säteilyä, hiukkassäteilyä tai useimmiten molempia.
Miten säteilyltä voi suojautua?
Koska säteilyvaaratilanteessa säteilyn lähde on ulkoilmassa tuulen mukana kulkevat hiukkaset, on yksinkertaisinta suojautua menemällä sisälle. Ikkunat, ovet ja ilmastointi tulee sulkea ja raot joista ilma vaihtuu (ikkunan pielet ym.) teipata.
Miten haitalliselta säteilyltä voi suojautua?
Vakavan säteilyvaaran voi aiheuttaa Suomessa joko ydinaseräjäytys tai vakava onnettomuus ydinvoimalaitoksessa. Vakava säteilyvaara vaatii suojautumista sisätiloihin ja joditabletin ottamista tai jopa suojautumista väestönsuojaan. Tärkeää on, että tieto tapahtumasta saadaan heti ja vaarasta varoitetaan.
Mille säteilylle Suomessa altistutaan?
Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisia altistavasta ionisoivasta säteilystä on peräisin radonista ja eniten säteilylle altistutaan kodeissa. Suomalaisten saama keskimääräinen efektiivinen säteilyannos on 5,9 millisievertiä (mSv). Kaksi kolmasosaa säteilyannoksesta, 4 mSv, on peräisin sisäilman radonista.
Mikä on taustasäteily?
Maankamara jalkojemme alla ja betoni- tai tiiliseinät ympärillämme säteilevät. Avaruudesta peräisin olevalle säteilylle joudumme alttiiksi kaikkialla, lentokoneessa enemmän kuin maan pinnalla. Tätä säteilyä kutsutaan luonnon taustasäteilyksi.
Mihin kehon osiin radioaktiiviset aineet kertyvät?
Cesium jakautuu ihmisen elimistössä tasaisesti lihaksistoon. Cesiumin määrä ihmiskehossa puoliintuu aineenvaihdunnan kautta noin neljässä kuukaudessa. Toinen pitkäikäinen radionuklidi, strontium-90, kertyy osin luustoon ja poistuu sieltä hitaasti. Jodi puolestaan kertyy kilpirauhaseen.
Onko röntgen vaarallista?
Käytännössä todennäköisyys sairastua syöpäsairauksiin röntgenkuvantamisen takia on kuitenkin pieni. Vuosittain ihminen saa keskimäärin 1,7 millisievertin efektiivisen annoksen säteilyä, josta suurin osa on luonnon omaa taustasäteilyä. Noin 100 mSv:n annos johtaa havaittavaan todennäköisyyteen sairastua syöpään.
Miksi ionisoiva säteily on haitallista eläville kudoksille?
Säteily vaurioittaa soluja
Elävissä soluissa ionisaatio voi vaurioittaa solujen perimäainesta, DNA-molekyyliä. Pahimmassa tapauksessa vauriot johtavat syöpään tai muuhun terveyshaittaan. Radioaktiiviset isotoopit käyttäytyvät luonnossa samoin kuin saman aineen pysyvät isotoopit.
Mistä radioaktiiviset aineet ovat peräisin?
Sisäisen säteilyn annos aiheutuu kehossa olevista radioaktiivisista aineista, kun taas ulkoisen säteilyn annos aiheutuu kehon ulkopuolella olevien säteilylähteiden lähettämästä säteilystä. Kehoon radioaktiiviset aineet tulevat ruuan, juomaveden ja hengitysilman mukana.
Missä on Alfasäteilyä?
Alfa- ja beetasäteily ovat hiukkassäteilyä. Gammasäteily on sähkömagneettista aaltoliikettä. Alfahiukkanen muodostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Alfahajoaminen on yleistä raskailla nuklideilla, kuten luonnossa esiintyvillä uraanilla ja toriumilla.
Miksi aine hajoaa radioaktiivisesti?
Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa -, – tai -säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli – ja -säteilyn tapauksessa samalla muuttuu myös atomiytimen sisäinen kokoonpano. Tällaisen hajoamisen kautta alkuaine muuttuu toiseksi. hajoamisketjusta.